Kulttuurin harrastaminen on eri tavoin yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Kulttuuriharrastukset voivat olla hyvinvoinnin tukena arjessa ja auttaa myös ehkäisemään ja hoitamaan sairauksia. Kulttuurin merkittävämmäksi hyödyksi on sanottu sen kykyä rikastuttaa elämää tarjoamalla uusia elämyksiä, tunteita ja merkityksiä.

Kulttuurin kirjavat terveysvaikutukset

Erityisesti mieli ja aivot nauttivat kulttuurin harrastamisesta. Säännöllinen kulttuuriharrastus kehittää aivoille "puskuria" ottaa vastaan normaaleja ikääntymismuutoksia. Kulttuurin harrastaminen aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja voi madaltaa muistisairauden riskiä. Esimerkiksi musiikin kuuntelu ja soittaminen vilkastuttavat aivojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Säännöllinen musiikkiharrastus voi jopa kasvattaa aivojen kokoa ja parantaa oppimiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Tanssissa eri liikkeet, liikesarjojen mieleen painaminen ja musiikin eri elementtien analysointi vaativat useiden eri aivoalueiden yhteispeliä, mikä vahvistaa myös niiden välisiä hermoverkkoyhteyksiä. Myös esimerkiksi lukeminen ja kirjoittaminen työllistävät aivoja kokonaisvaltaisesti. Aivot hyötyvät sitä enemmän, mitä monipuolisempaa on niihin kohdistuva rasitus.

Kulttuurilla on myös stressiä lieventäviä ja hyvää mieltä lisääviä vaikutuksia. Esimerkiksi tanssiminen, musiikin kuuntelu ja soittaminen laskevat verenpainetta ja hidastavat sydämen sykettä. Myös kehon erittämien stressihormonien ja tulehdustekijöiden tuotanto laskee itselle mieluisan kulttuuriharrastuksen parissa.  Esimerkiksi univaikeuksista kärsivillä henkilöillä musiikin kuuntelu on auttanut rauhoittumaan ja parantanut unen laatua ja lyhentänyt nukahtamisaikaa. Toisaalta menevä musiikki voi myös piristää ja lisätä energisyyden tunnetta. Kulttuurin harrastaminen voikin myös virkistää ja esimerkiksi lisätä luottamusta itseen ja omiin kykyihin. Kulttuuri eri muodoissaan lievittää myös ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tunteita.

Kulttuuria harrastavat ihmiset kertovat olevansa onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä sekä kokevansa itsensä terveemmiksi kuin he, jotka eivät harrasta kulttuuria. Tutkimusten mukaan kulttuuria harrastavat ihmiset myös todennäköisesti syövät terveellisemmin ja liikkuvat enemmän kuin he, joilla ei ole kulttuuriharrastusta.

Ruumiinkulttuurilla kuntoon

Tietyt kulttuuriharrastukset tekevät hyvää erityisesti fyysiselle terveydelle. Tanssiminen on samanaikaisesti sekä kulttuuria että liikuntaa, ja näin ollen sillä saavutetaan myös liikkumisen terveysvaikutuksia. Tanssiminen kehittää yleiskuntoa ja elimistön kykyä vastustaa väsymystä. Lisäksi se madaltaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja tehostaa rasvanpolttoa enemmän kuin moni muu liikuntalaji. Tanssiminen kehittää samanaikaisesti voimaa, notkeutta, ryhtiä ja tasapainoa ja lisää myös kehotietoisuutta.

Laulaminen vaikuttaa erityisesti äänentuottoon ja hengitykseen liittyviin kehon osa-alueisiin ja toimintoihin. Se tehostaa erityisesti keuhkojen, pallean ja vatsalihasten yhteistoimintaa ja voi helpottaa esimerkiksi astman tai keuhkosairauden kanssa pärjäämistä. Tehokas äänentuotto vaatii myös hyvää kehon asentoa, jota laulaminen ylläpitää. Laulaminen voi vähentää kivun kokemuksia kiihdyttämällä mielihyvähormonin tuotantoa aivoissa ja harhauttamalla ajatukset pois kivusta.

Myös kuntoutumisessa on tutkitusti apua kulttuurista. Musiikkia on hyödynnetty esimerkiksi ennen leikkausta potilaan stressitasojen alentamisessa ja leikkauksen jälkeen ahdistuksen ja kivun lievityksessä. Musiikin kuuntelun on myös havaittu edistävän fysioterapeuttista kuntoutusta ja aivotoimintojen palautumista aivoinfarktin jälkeen. Kroonisesta kivusta kärsivillä henkilöillä tanssimisen on todettu vähentävän kivun kokemuksia, parantavan toimintakykyä ja kohentavan mielialaa.

Kulttuuri yhdistää ihmisiä

Kulttuurin harrastaminen avartaa maailmankuvaa ja lisää ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. Erilaisista ihmiskohtaloista lukeminen voi lisätä muita kohtaan koettua myötätuntoa ja parantaa näin sosiaalisten suhteiden laatua. Kulttuurilla voi myös ilmaista omia tunteita ja löytää helpotusta vaikeisiinkin elämäntilanteisiin. Omien tunteiden avaaminen esimerkiksi kirjoittamalla, maalaamalla tai kehollisen ilmaisun keinoin hellii mielen hyvinvointia ja voi lievittää myös kehossa tuntuvia jäykkyyksiä ja kiputiloja. 

Kulttuuritoiminta osana ryhmää tarjoaa mahdollisuuden jakaa iloja ja suruja muiden kanssa ja kokea olevansa osa ryhmää. Samalla avautuu tilaisuus osallistua ja tuoda oma ääni kuuluviin. Muiden kanssa harrastaminen esimerkiksi kuorolaulun merkeissä voi myös antaa rohkeutta kokeilla uusia asioita. Lisäksi se kehittää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja ja tuottaa merkityksellisyyden kokemuksia. Tutkimusten mukaan juuri musiikki yhdistää ihmisiä paremmin kuin muut sosiaaliset harrastukset. Myös kyky ymmärtää ja arvostaa toisia ihmisiä kasvaa kulttuuriharrastuksissa. Parhaimmillaan kulttuurin parista löytää samanhenkisiä ihmisiä ja uusia ystäviä.

Mitä näistä kulttuurin muodoista harrastat?

  • lukeminen, kirjoittaminen
  • runonlausunta
  • maalaaminen
  • värittäminen, askartelu
  • musiikin kuuntelu  ja soittaminen
  • laulaminen yksin tai kuorossa
  • näytteleminen
  • elokuvat
  • konsertit, teatteri, ooppera
  • museoissa ja näyttelyissä vierailu
  • valokuvaus, videokuvaus
  • tanssi
  • veistäminen, puu- ja käsityöt
Elokuvateatteri.
Kuva: Reumatroppi-hanke

Lähteitä & lisälukemista

Suomeksi

Malmivirta, H. 2017. Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 1/2017.

Sihvonen ym. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 130(18), 1852-1860.

Rosenlöf. A.-M. 2020. Kulttuurista hyvinvointia - Mitä tiedämme tutkimuksen valossa? Poimintoja WHO:n kulttuurihyvinvointiraportista.

Nenonen, T. 2017. Kolme tapaa, joilla kulttuuriharrastukset voivat tuoda valoa elämään.

Huotilainen, M., & Särkämö, T. 2012. Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen Lääkärilehti, 67(17), 1334-1339.

Laitinen, L. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksista.

Honkala, N. 2018. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen.

Laitinen, L. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.

Laitinen, L. 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, Tampere.

Honkala, N. & Laitinen, L. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista.

Müller, K. 2007. Aivot ja liikunta. Työterveyslääkäri 25 (2), 26–28.

Nummelin, Sanna. 2011. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä. Turun kaupunki, Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö. Tutkimuskatsauksia 1/2011.


Englanniksi

Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe.

Hurst, K. 2014. Singing Is Good for You: An Examination of the Relationship between Singing, Health and Well-Being. Canadian Music Educator 55(4), 18–22.

Weinstein ym. 2016. Singing and social bonding: changes in connectivity and pain threshold 
as a function of group size. Evolution and Human Behavior 37(2), 152-158.

Kang ym. 2018. A Review of the Physiological Effects and Mechanisms of Singing. Journal of Voice 32(4), 390-395.

Predovan ym. 2019. Effects of Dancing on Cognition in Healthy Older Adults: a Systematic Review. Journal of Cognitive Enhancement 3, 161–167