Kulttuurin harrastaminen on lukuisin eri tavoin yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Kulttuuriharrastukset voivat toimia hyvinvoinnin tukipilareina arjessa, mutta auttaa myös ehkäisemään ja hoitamaan sairauksia. Kulttuurin merkittävämmäksi hyödyksi on sanottu sen kykyä rikastuttaa elämää tarjoamalla uusia elämyksiä, tunteita ja merkityksiä.
Kulttuurin kirjavat terveysvaikutukset
Erityisesti aivot nauttivat kulttuurin harrastamisesta. Säännöllinen kulttuuriharrastus rakentaa aivoille "puskuria" ottaa vastaan normaaleja ikääntymismuutoksia. Kulttuurin harrastaminen aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja voi ehkäistä tai viivästyttää muistisairauden kehittymistä. Esimerkiksi musiikin kuuntelu ja soittimien soittaminen vilkastuttavat aivojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Säännöllinen musiikkiharrastus voi jopa kasvattaa aivojen kokoa ja parantaa oppimiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Tanssissa puolestaan kehon liikkeet, liikesarjojen mieleen painaminen ja musiikin eri elementtien analysointi vaativat useiden eri aivoalueiden yhteispeliä, mikä vahvistaa myös niiden välisiä hermoverkkoyhteyksiä. Myös esimerkiksi lukeminen ja kirjoittaminen työllistävät aivoja kokonaisvaltaisesti. Aivot hyötyvät sitä enemmän, mitä monipuolisempia virikkeitä ja mitä enemmän ajateltavaa ne saavat. Ravitse ja haasta siis aivojasi – teet niille hyvää!
Kulttuurilla on myös stressiä lieventäviä ja hyvää mieltä lisääviä vaikutuksia. Esimerkiksi tanssiminen, musiikin kuuntelu ja soittaminen laskevat tutkitusti verenpainetta ja hidastavat sydämen sykettä. Myös kehon erittämien stressihormonien ja tulehdustekijöiden tuotanto laskee itselle mieluisan kulttuuriharrastuksen parissa. Univaikeuksista kärsivillä henkilöillä musiikin kuuntelu on auttanut rauhoittumaan ja parantanut unen laatua sekä lyhentänyt nukahtamisaikaa. Toisaalta menevä musiikki voi myös piristää ja antaa energiaa.
Tutkimusten mukaan kulttuuria harrastavat ihmiset kertovat olevansa onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä sekä kokevansa itsensä terveemmiksi kuin he, jotka eivät harrasta kulttuuria. Kulttuurin harrastaminen voi myös lisätä itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin sekä lievittää ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tunteita. Kulttuuriharrastuksilla on siis jopa voimaa kyseenalaistaa ja muuttaa ajattelumalleja ja vaikuttaa tunteisiin.
Ruumiinkulttuurilla kuntoon
Tietyt kulttuuriharrastukset tekevät erityisen hyvää fyysiselle terveydelle. Tanssiminen on samanaikaisesti sekä kulttuuria että liikuntaa, ja näin ollen sillä saavutetaan myös liikkumisen terveysvaikutuksia. Tanssiminen kehittää yleiskuntoa ja madaltaa useiden sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tanssiminen on tehokas keino painonhallinnassa, sillä se tehostaa rasvanpolttoa enemmän kuin moni muu liikuntalaji. Tanssiminen kehittää samanaikaisesti voimaa, notkeutta, ryhtiä ja tasapainoa ja lisää myös ymmärrystä omasta kehosta ja esimerkiksi sen asennoista ja tuntemuksista.
Laulaminen kehittää eri toten niitä kehon osa-alueita, jotka osallistuvat äänentuottoon ja hengitykseen. Laulaminen tehostaa erityisesti keuhkojen, pallean ja vatsalihasten yhteistoimintaa ja voi helpottaa esimerkiksi astman tai keuhkosairauden kanssa pärjäämistä. Tehokas äänentuotto vaatii myös hyvää kehon asentoa, jota laulaminen ylläpitää. Hyvä ryhti ennaltaehkäisee lihasjumeja ja kipuja. Laulaminen voi toisaalta myös vähentää kivun kokemuksia kiihdyttämällä mielihyvähormonin tuotantoa aivoissa ja harhauttamalla ajatukset pois kivusta.
Kulttuuritoiminnasta on tutkitusti apua myös kuntoutumisessa. Musiikkia on hyödynnetty esimerkiksi ennen leikkausta potilaan stressitasojen alentamisessa ja leikkauksen jälkeen ahdistuksen ja kivun lievityksessä. Musiikin kuuntelun on myös havaittu edistävän fysioterapeuttista kuntoutusta ja aivotoimintojen palautumista aivoinfarktin jälkeen. Kroonisesta kivusta kärsivillä henkilöillä tanssimisen on todettu vähentävän kivun kokemuksia, parantavan toimintakykyä ja kohentavan mielialaa.
Kulttuuri yhdistää ihmisiä
Harrastamalla kulttuuria on mahdollista avartaa omaa maailmankuvaa ja lisätä ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi historiasta tai erilaisista ihmiskohtaloista lukeminen voi lisätä muita kohtaan koettua myötätuntoa ja parantaa näin ihmissuhteiden laatua. Kulttuurin kokeminen katselijana tai tekijänä voi auttaa myös ilmaisemaan omia tunteita ja löytämään huojennusta tai pakopaikan vaikeissakin elämäntilanteissa. Omien ajatusten ja tuntemuksien käsittely esimerkiksi kirjoittamalla, maalaamalla tai kehollisen ilmaisun keinoin vähentää mielen kuormittuneisuutta ja voi lievittää myös kehossa tuntuvia jumeja ja kiputiloja.
Ryhmässä tapahtuva kulttuuritoiminta tarjoaa mahdollisuuden jakaa iloja ja suruja muiden kanssa. Samalla avautuu tilaisuus tuntea itsensä osaksi jotain isompaa ryhmää ja tuoda oma ääni muiden kuuluviin. Muiden kanssa harrastaminen esimerkiksi kuorolaulun merkeissä voi lisäksi antaa rohkeutta kokeilla uusia asioita ja mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot kehittyvät ryhmässä.
Tutkimusten mukaan juuri musiikki yhdistää ihmisiä paremmin kuin muut sosiaaliset harrastukset. Myös kyky ymmärtää ja arvostaa toisia ihmisiä kasvaa kulttuuriharrastuksissa. Parhaimmillaan kulttuurin parista voi löytää samanhenkisiä ihmisiä ja jopa uusia ystäviä!
Lähteitä & lisälukemista
Suomeksi
Malmivirta, H. 2017. Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin. Teoksessa K. Lehikoinen & E. Vanhanen (toim.) Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 1/2017.
Sihvonen, A.J. ym. 2014. Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 130(18), 1852–1860.
Rosenlöf. A.-M. 2020. Kulttuurista hyvinvointia - Mitä tiedämme tutkimuksen valossa? Poimintoja WHO:n kulttuurihyvinvointiraportista.
Nenonen, T. 2017. Kolme tapaa, joilla kulttuuriharrastukset voivat tuoda valoa elämään.
Huotilainen, M., & Särkämö, T. 2012. Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen Lääkärilehti, 67(17), 1334–1339.
Laitinen, L. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksista.
Honkala, N. 2018. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin vaikutuksista oppimiseen.
Laitinen, L. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista.
Laitinen, L. 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, Tampere.
Honkala, N. & Laitinen, L. 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista.
Nummelin, S. 2011. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä. Turun kaupunki, Kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö. Tutkimuskatsauksia 1/2011.
Englanniksi
Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe.
Hurst, K. 2014. Singing Is Good for You: An Examination of the Relationship between Singing, Health and Well-Being. Canadian Music Educator 55(4), 18–22.
Weinstein, D. ym. 2016. Singing and social bonding: changes in connectivity and pain threshold
as a function of group size. Evolution and Human Behavior 37(2), 152–158.
Kang, J. ym. 2018. A Review of the Physiological Effects and Mechanisms of Singing. Journal of Voice 32(4), 390–395.
Predovan, D. ym. 2019. Effects of Dancing on Cognition in Healthy Older Adults: a Systematic Review. Journal of Cognitive Enhancement 3, 161–167.
Løkken, B.I. ym. 2021. Association of engagement in cultural activities with cause-specific mortality determined through an eight-year follow up: The HUNT Study, Norway. PLoS ONE 16(3): e0248332.