Metsät ja luonto yleensä ovat suomalaisten mieluisimpia ajanviettopaikkoja. Eikä ihme! Jo muutama luonnossa vietetty minuutti palauttaa arjen kuormituksesta ja virkistää kehoa päästä varpaisiin. Luonto hellii erityisesti mielen hyvinvointia, mutta myös luonnossa liikkumisella on monipuolisia hyötyjä.

Hyviä vaikutuksia lyhyessä ajassa, parempia pidemmässä

Luonnolla on uskomaton vaikutus terveyteen. Tutkimusten mukaan 

  • viidessä minuutissa mieliala kohenee ja myönteiset tuntemukset omaa itseä kohtaan lisääntyvät.
  • vartissa verenpaine ja stressihormonien tuotanto laskee. Elinvoimaisuuden tunne kasvaa.
  • kaksi tuntia viikossa riittää lisäämään itsearvioitua terveyttä ja yleistä hyvää oloa.

Elimistö rauhoittuu ja mieli virkistyy sitä tehokkaammin, mitä pidempään luonnossa oleskelee. Sillä, mitä luonnossa tekee ja kuinka pitkissä pätkissä, ei ole merkitystä. Tarkkoja minuuttimääriä tärkeämpää on ylipäätään lähteä luontoon ja ennen kaikkea nauttia olostaan siellä.

Luonto elvyttää ja hoitaa sisäisesti

Luonnon merkittävin terveyshyöty on sen kyky rauhoittaa elimistöä ja palauttaa kehoa ja mieltä arjen kuormituksesta. Luonto ei vaadi meiltä mitään ja siellä tapahtuvat muutokset etenevät hitaasti. Siksi luonto tarjoaa täydellisen vastakohdan kiireiselle arjelle ja valoille, äänille ja ärsykkeille, jotka ympäröivät meitä jatkuvasti. Luontoympäristössä rauhoittavat äänet, seesteiset värisävyt, turvalliset tuoksut ja kauniit maisemat vetävät huomion puoleensa automaattisesti ja antavat tietoisesta ajattelusta vastaavien aivoalueiden levätä. Luontokävelyllä tai tähtitaivasta katsellessa koettu hämmästyksen ja lumoutumisen tunne hellii mieltä ja lisää myönteisiä tuntemuksia.

Luonto tekee hyvää myös sisältäpäin: luontoympäristöt ovat täynnä vastustuskykyä lisääviä ja elimistön tulehdustilaa madaltavia yhdisteitä ja hyvälaatuisia mikrobeja. Osa niistä leijailee ilmassa päätyen sieltä hengitysteihin. Osa puolestaan sijaitsee kasvien lehdillä, puiden rungoilla ja maassa, josta ne löytävät tiensä iholle ja sitä kautta elimistöön. Luontokosketus on luonnollinen tapa tehostaa suojautua sairauksilta ja ehkäistä esimerkiksi allergioita. Luontoa kannattaa siis kokea kaikilla aisteilla: nuuhki, tunnustele, kaiva - jopa maistele!

Luontoliikunnalla lisähyötyjä

Pelkkä luonnon helmassa istuskelu riittää kohentamaan mielen hyvinvointia, mutta liikkuminen luontoympäristössä tuo lisähyötyjä, joista koko keho nauttii. Luontoliikunta tuottaa samoja terveyshyötyjä kuin liikunta yleisestikin. Paljon luonnossa liikkuvilla on esimerkiksi matalampi kakkostyypin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riski sekä paremmat veren sokeri- ja kolesteroliarvot kuin heillä, jotka liikkuvat luonnossa vain vähän. Luontoliikunta myös tehostaa eri aivoalueiden välistä yhteistyötä ja voi parantaa esimerkiksi keskittymiskykyä, luovuutta ja muistia.

Luonnon monipuolisuus ja vaihtelevat maastot houkuttelevat liikkumaan pidemmälle ja ripeämmin kuin kaupunkiympäristössä. Epätasainen alusta haastaa myös tasapainoa ja tuki- ja liikuntaelimistöä eri tavalla kuin tasamaa. Luonnossa liikkuminen koetaan myös usein vähemmän kuormittavana kuin vastaavan tehoinen liikunta sisätiloissa. Tutkimusten mukaan luontoliikunta virkistää, palauttaa ja lisää mielen hyvinvointia kaupunkiympäristöä ja sisätiloja tehokkaammin. Poikkeaminen kävelytieltä lähimetsään voi siis kannattaa.

Luonnossa oleskelun tapoja on yhtä monta kuin on sinne lähtijöitäkin. Kävijätutkimusten mukaan suomalaiset hakeutuvat luontoon erityisesti maisemien, luontokokemusten ja rentoutumisen vuoksi. Olennaista on löytää itselle sopiva ja mieluisa tapa olla luonnossa. Niin sen terveyshyödyistäkin saa eniten irti.

Ämpäri ja rohmu metsässä mättäällä.
Kuva: Reumatroppi-hanke

Esimerkkejä luontoharrastuksista:

  • marjastus, sienestys, villiyrttien keräily
  • suunnistus, geokätköily
  • retkeily, vaellus
  • maastohiihto, lumikenkäily
  • metsäjooga
  • polkukävely tai -juoksu
  • luonnon tarkkailu, luontokuvaus
  • sää- tai vuodenaikapäiväkirja
  • uinti avovedessä, avantouinti
  • melonta, soutaminen, veneily
  • lintubongaus
  • piha-, puu- ja puutarhatyöt
  • kasvimaan tai viljelypalstan hoitaminen

Tuo luonto sisälle

Aina luontoon lähteminen ei ole mahdollista. Onkin siis hyvä, että luonnon hyvinvointivaikutuksista voi nauttia myös sisätiloissa. Pelkän luontokuvien katselun ja luonnon äänien kuuntelun on havaittu madaltavan tehokkaasti stressiä ja palauttavan mieltä kuormituksesta. Tehokkaimmat vaikutukset saadaan, kun luontoaiheisista kuvista ja äänistä nautitaan samanaikaisesti. Leikkauksesta kuntoutumisen on myös havaittu olevan nopeampaa sellaisissa huoneissa, jonka ikkunasta näkyi puita, verrattuna sellaiseen, josta näkymä oli tiiliseinään. Jo luonnon näkeminen ja kuuleminen lisää siis terveyttä ja hyvinvointia.

Näin lisäät luontoa arkeesi:

  • Kaunista kotiasi viherkasveilla. Sen lisäksi, että niitä on mukava katsella, puhdistavat tietyt kasvit tehokkaasti sisäilmaa.
  • Jos mahdollista, tarjoa kesäisin pikkulinnuille ja siileille pihallasi raitista vettä. Talvella voit asentaa ikkunasi alle lintulaudan tai lyhteen.
  • Katso luontodokumentteja.
  • Valitse vihreä reitti töihin, kauppaan tai harrastuksiin.
  • Sisusta kotiasi luontoaiheisilla verhoilla, pöytäliinalla, koriste-esineillä tai tauluilla.
  • Hanki viljelyspalsta tai tee oma kasvimaa.
  • Vaihda tietokoneen tai puhelimen taustakuvaksi luontomaisema tai muu luontoaiheinen kuva.
  • Avaa ikkuna tai terassin ovi ja anna luonnon äänimaiseman vallata kotisi. Luontoääniä löydät myös esimerkiksi YouTubesta.
Leppäkerttu kasvien seassa.
Kuva: Reumatroppi-hanke - Jenni Karvonen

Lähteitä & lisälukemista

Suomeksi

Tyrväinen, L. ym. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 134 (13), 1397-1403.

Ojala, A. ym. 2019. Virtuaaliluontoympäristöt työhyvinvoinnin voimavarana. Virtunature-tutkimushankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki.

Mielenterveystalo.fi. 2020. Luonnon vaikutus hyvinvointiin.

Salonen, K. 2020. Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. Tampereen yliopiston väitöskirjat 253.

Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. 2007. Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52.

Yli-Viikari, A. & Lilja, T. 2016. Se metsä on täynnä kyyneleitäni. Luonnon hyvinvointimerkityksiä jäljittämässä. Alue Ja Ympäristö 45 (1), 68–79.

Neuvonen M. ym. 2019. Kaupunkiluonto asukkaiden liikunnan edistäjänä Helsingissä. Liikunta & Tiede 56 (6), 77–86.

Haahtela, T. ym. 2017. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 133 (1), 19-26.


Englanniksi

Kuo, M. 2015. How might contact with nature promote human health? Promising mechanisms and a possible central pathway. Frontiers in Psychology 6, 1093.

Twohig-Bennett, C. & Jones, A. 2018. The health benefits of the great outdoors: A systematic review and meta-analysis of greenspace exposure and health outcomes. Environmental Research 166, 628–637.

White, M. P. ym. 2019. Spending at least 120 minutes a week in nature is associated with good health and wellbeing. Science Reports 9, 7730.

Pasanen, T. 2019. Everyday Physical Activity in Natural Settings and Subjective Well-Being Direct Connections and Psychological Mediators. Tampere University Dissertations 187.

Pasanen, T. P. ym. 2014. The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. Applied Psychology. Health and Well Being 6 (3), 324–346.

Tyrväinen, L. ym. 2014. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology 38, 1–9.

Barton, J. & Pretty, J. 2010. What is the Best Dose of Nature and Green Exercise for Improving Mental Health? A Multi-Study Analysis. Environmental Science & Technology 44, 3947–3955.