Mitä jos innostuisit tänään kokeilemaan jotain uutta?

Henkilön, jolla on reuma- tai muu tuki- ja liikuntaelinsairaus, elämänlaadun on todettu olevan matalampi verrattuna samanikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin ihmisiin, joilla ei ole reumasairautta (1). Reuma- tai tule-sairaus voi aiheuttaa kipuoireita ja väsymystä, vaikeuttaa liikkumista ja osallistumista ja vetää mieltä matalaksi.

Myös ikääntyminen vaikuttaa heikentävästi henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja toimintakykyyn. Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen hankaloittaa esimerkiksi liikkeelle lähtemistä. Paikalleen jääminen nostaa muun muassa kaatumisen ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä, jotka puolestaan voivat johtaa ulkoisen avuntarpeen lisääntymiseen. (2)

Kuvituskuva. Piirroshenkilö ajaa invamopolla. Toinen rullaluistelee perässä.
Reumatropissa innostutaan, aktivoidutaan ja seikkaillaan omassa lähiympäristössä.

Lääkehoito on keskeinen osa reumasairauksien hoitoa. Myös erilaisilla omahoitokeinoilla on kuitenkin merkittävä rooli terveenä pysymisessä ja sairauden hoidossa. Omahoitoa ovat muun muassa liikkumiseen, ravitsemukseen ja muihin arjen toimintoihin liittyvät päätökset. Esimerkiksi liikkumisella ja kulttuuriharrastuksilla on tutkimuksissa havaittu lukuisia myönteisiä vaikutuksia pitkäaikaissairaiden henkilöiden elämänlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (3–6). Omahoidolliset keinot tukevat lääkehoitoa ja laajentavat käsitystä terveyden ylläpitämisestä ja sairauden hoidosta. Aktiivinen osallistuminen, tekeminen ja kokeminen puolestaan tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ylläpitävät henkistä ja fyysistä vireyttä. 

Reumatroppi-toiminnan ytimenä on ajatus siitä, että jokainen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa pienillä arjen teoilla. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen viitekehyksenä toimivat sosiokulttuurinen innostaminen, seikkailukasvatus ja aktiivinen ikääntyminen.

Tavoitteet

Vuosina 2020-2022 on kehitetty Reumatroppi-ryhmätoimintamalli. Ryhmätoimintamallin ja Reumatroppi-toiminnan tarkoituksena on, että reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavat henkilöt:

  1. löytävät hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tekijöitä omasta arjestaan. He innostuvat liikkumaan, toimimaan ja osallistumaan ja kokeilemaan rohkeasti uutta.
  2. kokevat liikkumisen, kulttuurin, luontoelämysten ja terveellisten elintapojen (= Reumatroppi-toiminnan) kohentaneen heidän hyvinvointiaan ja parantaneen kykyä tulla toimeen sairauden kanssa.

Kohderyhmät

  1. Reuma- tai muuta tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavat ikääntyvät henkilöt.
  2. Vapaaehtoiset, jotka kouluttautuvat Reumatroppi-ryhmänohjaajiksi.
  3. Reuma- ja tuki- ja liikuntaelinyhdistykset, jotka ottavat Reumatroppi-toiminnan käyttöön omalla alueellaan.
Kuvituskuva. Piirroshenkilöitä laulamassa.

Mikä on ollut parasta Reumatropissa? Toiminnassa mukana olleiden näkemyksiä:

  • "Keskittyminen yhteen elämän osa-alueeseen kerralla ja viikon "harjoittelu" auttavat omaksumaan asiaa arkipäivään. Keskustelut ja oivallusten jakaminen."
  • "Nähdä toisten innostuminen ja aktiivisuus. Kaikki täydellä mukana. Yhteishenki."
  • "Tykkäsin kaikesta erittäin paljon. Oli ihanaa saada vertaistukea/ystäviä/ilon hetkiä. On ihan hirvee ikävä ryhmää, kun on ollut kesätauko. Pääsin käymään joka kerralla. Sit motivoi kävelemään kyynärsauvojen kanssa sinne aina."
  • "Olen selvästi nuorentunut. Koska olen mieheni omaishoitaja, olo on ollut aika yksinäistä. Ihana kohdata innostuneita ihmisiä ja keskustella."
  • "Yhdessä heittäytyminen ja mukana hitaudesta huolimatta pysyminen, huumori."

Lähteitä & lisälukemista

(1) Salaffi, F. ym. 2019. The impact of different rheumatic diseases on healthrelated quality of life: a comparison with a selected sample of healthy individuals using SF-36 questionnaire, EQ-5D and SF-6D utility values. Acta Biomedica 89(4), 541-557.

(2) Jyväkorpi, S. ym. 2020. Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Gerontologia 34(4), 339-344.

(3) U.S. Department of Health and Human Services. 2018. Physical Activity Guidelines for Americans, 2nd edition. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services. 

(4) Rausch Osthoff, A-K. ym. 2018. Effects of exercise and physical activity promotion: meta-analysis informing the 2018 EULAR recommendations for physical activity in people with rheumatoid arthritis, spondyloarthritis and hip/knee osteoarthritis. RMD Open 4, e000713.

(5) Hu, H. ym. 2020. The effect of physical exercise on rheumatoid arthritis: An overview of systematic reviews and meta-analysis. Journal of Advanced Nursing 00, 1–17.

(6) Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe.


Zuidema R.M. ym. 2015. What do we know about rheumatoid arthritis patients' support needs for self-management? A scoping review. International Journal of Nursing Studies 52(10), 1617–1624.

Kauppi, M. 2007. Reumasairauksien yleiset hoitoperiaatteet. Teoksessa J. Martio, A. Karjalainen, M. Kauppi, M-L. Kukkurainen & H. Kyngäs (toim.). Reuma. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 20–21

Kauppi, M. 2007. Tulehduksellisten reumasairauksien hoitoperiaatteet. Teoksessa J. Martio, A. Karjalainen, M. Kauppi, M-L. Kukkurainen & H. Kyngäs (toim.). Reuma. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 21–22

Korpela, M. 2007. Reumaattista tulehdusta hillitsevä lääkehoito. Teoksessa J. Martio, A. Karjalainen, M. Kauppi, M-L. Kukkurainen & H. Kyngäs (toim.). Reuma. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 53–94